Puolivuotiskatsaus

16.3.2016

Aloitimme Jako kahteen? -tutkimushankkeen puoli vuotta sitten. Tällä viikolla osa meistä esittelee hanketta ensimmäistä kertaa kansallisessa konferenssissa, Sosiologipäivillä Jyväskylässä. Siksi on sopiva hetki summata, miten olemme toteuttaneet tutkimussuunnitelmaa käytännössä ja mitä olemme tähän mennessä saaneet aikaan.

Aloitimme tutkimushaastattelujen tekemisen lokakuussa haastattelurungon muokkausten ja koehaastattelujen jälkeen. Suurin osa haastatteluaineistosta on nyt koossa, mutta joiltain osin se täydentyy yhä. Aloitimme haastattelemalla potentiaalisina menestyjinä pidettyjä start up -yrittäjiä sekä syrjäytymisvaarassa olleita nuoria, jotka tavoitimme heille suunnattujen palvelujen kautta. Sen jälkeen laajensimme skaalaa haastattelemalla muun muassa opiskelijoita ja palkkatyössä käyviä nuoria.

Olemme metsästäneet haastateltavia sekä erilaisista tilaisuuksista, järjestöjen postituslistojen kautta että henkilökohtaisten kontaktien avulla. Selvästi hankalinta on ollut tavoittaa työssäkäyviä nuoria, ja mieshaastateltavien tavoittaminen on ollut erityisen vaikeaa.

Suuren osan haastatteluista olemme tehneet tutkija-toimittaja-työpareina. Haastatteleminen oli meille kaikille tuttua, mutta työskentelytapojen yhteensovittaminen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. Olemme puhuneet kokouksissa paljon tutkijan ja toimittajan tiedonintressien erosta ja yhteistyön hioutumisesta. Tätä aihetta käsittelemme myös hankkeen ensimmäisessä konferenssialustuksessa Sosiologipäivillä.

Hankkeen tutkijat jatkavat saman aiheen pohtimista alustuksessaan juhannuksen jälkeen järjestettävässä Gender, Work & Organization -konferenssissa Isossa-Britanniassa. Lisäksi samassa konferenssissa tutkijat pitävät alustuksen suomalaisten nuorten tulevaisuudenvisioista suhteessa työhön. Kolmas konferenssialustus keskittyy siihen, millä eri tavoin nuoret miehet suhtautuvat palkkatyöhön ja miten he ymmärtävät menestyksen ja epäonnistumisen. Tavoitteemme on kirjoittaa kaikista kolmesta konferenssialustuksesta tieteelliset artikkelit ja julkaista ne kansainvälisissä julkaisuissa.

Hankkeen toteuttamisen myötä alkunsa saaneita journalistisia kirjoituksia on ilmestynyt tähän mennessä kaksi. Paula Sallisen juttu yhteiskunnasta syrjään vetäytyvistä nuorista naisista ja laajemmin sosiaalisen syrjäytymisen ilmiöstä on julkaistu Seurassa. Tuija Sorjasen jutun Nelli Toivosta, jonka on pitänyt opetella hellittämään perfektionismistaan, julkaisi Väli-Suomen maakuntalehtien yhteisliite Sunnuntaisuomalainen. Molemmat kirjoitukset saivat inspiraationsa haastatteluissa esiin nousseista teemoista.

Elämänkaari-pelin kysymykset pohjautuvat haastateltavien kertomiin avainkokemuksiin.

Yksittäisiä lehtijuttuja suurempien journalististen ponnistusten eli verkossa pelattavan pelin ja lyhytdokumentin teko on niin ikään vauhdissa. Lyhytdokumentin toteuttavat osuuskunta Sarkamedian kuvajournalistit Nina Karlsson ja Annukka Pakarinen, jotka seuraavat kahden haastateltavan elämää useita kuukausia. Dokumentin on tarkoitus valmistua ensi syksynä. Kuvajournalistit esittelevät omaa osuuttaan projektista myöhemmin tarkemmin tässä blogissa.

Verkkopelistä ensimmäinen vaihe on koodattu, ja seuraavaksi alamme louhia haastatteluista materiaalia peliä varten. Elämänkaari-pelissä pelaaja aloittaa lapsuudesta ja saa suunnilleen joka vuosi eteensä kysymyksen, jonka vastaus vaikuttaa hänen hahmolleen kertyviin pisteisiin. Kysymykset pohjautuvat haastateltavien kertomiin avainkokemuksiin, hetkiin, joiden he kokevat vaikuttaneen elämäänsä.

Pelin ensimmäisen version valmistuttua kuka tahansa pelaaja voi lisätä siihen omia tärkeitä kokemuksiaan. Toisin sanoen toivomme silloin apua sinultakin, jotta pelistä tulisi mahdollisimman kiinnostava!

Päivi Kerola
Tuija Koivunen

facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Artikkelin avainsanat: